Kello herättää aamulla puoli seitsemän maissa. Olemme saaneet eilisaamuna matkaamme aamupalasäkit, joiden antimia nautin vanhempien parvekkeella aamun sarastaessa.
Kun lähdemme ulos, huomaamme, että yöllä on satanut vettä! Ripottelu alkaa uudelleen ennenkuin pääsemme bussin kyytiin. Opas kertoo, että saarella ei ole satanut vuoteen, joten sade on tervetullutta. Vettä tulee kuitenkin niin vähän, ettei siitä ole iloa kenellekään (eikä haittaa meille!).
Bussi lähtee kiertämään hotelleja etelärannikolla. Otamme vielä muutaman matkustajan Puerto Ricosta, sitten jatkamme matkaamme Maspalmasin ja Inglesin läpi välillä ihmisiä mukaamme noukkien. Maspalomas näyttää ainakin tieltä katsottuna mukavalta, matalasti rakennetulta ja hyvin hoidetulta alueelta. Ingles on suurempi kaupunki ja sen erikoisuutena näyttävät olevan pyöreät talot :-) Taxien katot ovat Puerto Ricossa vihreitä, mutta näyttävät Inglesissä olevan viininpunaisia.
Kanarian saaria on yhteensä 13, joista asuttuja 8. Gran Canaria on pinta-alaltaan vain 45. osa suomen pinta-alastan ja sieltä on matkaa Afrikkaan 200 km (vrt. Helsinki - Tampere...) Opas kertoi myös saaren historiasta, josta on aina mielenkiintoista saada tietää (en ollut se kiinnostunein oppilas historiantunneilla kouluaikanani... joka on ehkä myöhemmin vähän harmittanut itseäni...)
Las Palmasiin saavumme historiallisesti tärkeille paikoille, eli juuri siihen kohdin, johon eurooppalaiset valloittajatkin tulivat. Kävelemme kaupungin keskiaikaisessa osassa ja vierailemme Kolumbus-museossa katsomassa, millaisissa oloissa merimiehet tuohon aikaan purjehtivat. Olivat rohkeita miehiä, kun lähtivät Kolumbuksen matkaan, ajateltiinhan tuohon aikaan maapallon olevan pannukakku.
Las Palmasista jatkamme maan keskiosiin Aloe Vera -viljelmille. Aloe Veran parantava vaikutus on huomattu etenkin iho-ongelmien hoidossa, mutta täällä saarilla aloevera-juomaa annetaan potilaille myös sisäisesti. Esim. syöpäpotilaille aloeveraa annetaan solumyrkkyhoitojen aikana, koska se vahvistaa hyviä soluja ja näin edistää paranemista. Saamme itsekin palat juuri avattua aloevera-kasvin osaa ja kyllä sillä sivellyt osat ihosta tuntuvat hetken päästä erityisen pehmeiltä. Ostan purkillisen aloeveraa kotiinviemisiksi!
Viljelmiltä jatkamme matkaamme luolakylään. Saarella asuu ihmisiä edelleen luolissa ja heidän luonaan saamme vierailla tänään. Luola-asuntoja on saarella 2500 eivätkä ne riitä kaikille luolaan asumaan halukkaille. Osa luolista on kesä-asuntoja, mutta suuressa osassa asutaan ympäri vuoden. Syömme luola-ravintolassa tapakset ennenkuin jatkamme matkaamme kohti etelää ja hotellialueita.
Kotimatkalla ajamme läpi kaupungin, jossa paikalliset asuvat. Kanarian saarilla rakennuslupa on ikuinen, joten asuntoa rakennetaan kerros kerrokselta varallisuuden ja tarpeen mukaan. Asuintalossa voi olla 1 - 4 kerrosta eikä rakennusmääräyksiä ole. Muodon ja värin voi valita oman maun mukaan. Kaupunki on hauskan näköinen värikkyytensä ja erilaisten talojen vuoksi (tässä kohdin harmitti, että oltiin matkassa bussilla, jota ei vain voinut pysäyttää ja pyytää pientä kuvaustaukoa...).
Kun pääsemme takaisin Puerto Ricoon paistaa aurinko taas täydeltä terältä. Kahvin jälkeen käymme äidin kanssa rannalla kävelemässä ja makoilemassa. Hotellin ravintolassa on grilli-ilta ja syömme vatsamme täyteen grillattua lihaa (kanaa, porsaan kyljystä ja nautaa). Live-musiikki raikaa hotellilla näköjään joka ilta rauhoittuen siinä yhdentoista maissa. Ravintola menee kiinni noin kymmenen aikoihin. "Miguel" oli vapaalla tänään, joten ruokahuollostamme vastasivat "Julio" ("Daniel") eli oikeasti Felippe yhdessä "Minnan" ja "Maijan" kanssa. Uutena tyttönä tarjoilijoiden joukkoon oli liittynyt "Stina Pettersson" :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti