torstai 27. syyskuuta 2012

Nypläystä vol 2

On se pakko uskoa: nypläys on mainio stressinpoistaja! Olen ollut tällä viikolla erityisen väsynyt ja keskittyminen on ollut vaikeaa. Päässä kiristää ja nyt tiedän, miltä tuntuu, kun "pää hajoaa". Kun työpäivä on vasta puolessa, mutta ajatus ei pysy enää kasassa...

Näissä tunnelmissa ajoin tänään rankkasateessa nypläysiltaan. Ajattelin, että en millään jaksa ajatella lyöntejä ja kiertoja. Teki mieli ajaa suoraan kotiin ja käpertyä vällyn alle. Ajoin kuitenkin kuuliaisesti nypläystunnille ja se taisi olla tämän viikon paras päätökseni.

Myöhästyin tietysti vähän, koska en uskonut, että moottoritiellä ajetaan vielä ennen kuuttakin viittäkymppiä ... kun pääsin paikan päälle, olivat muut jo työn touhussa. Opettaja jutusteli toisen "uuden" kanssa ja muut rupattelivat keskenään. Tunnelma oli rauhallinen ja mukava. Istuin paikoilleni huokaisten ja kaivoin työni esiin.

Tein työtäni eteenpäin, kuuntelin ihmisten jutustelua, kiersin katsomassa toisten töitä ja välillä seurasin opettajan opetusta. Otimme uuden työn työn alle ja opettaja näytti, kuinka työ pistellään pahville ennen pahvin kiinnittämistä nypläystyynyyn. Kaikki tapahtui rauhassa ja hyvässä hengessä. Koko porukka viihtyy selvästi toistensa kanssa ja meidän uudet otetaan hienosti mukaan.

Vasta kotimatkalla tajusin, että en ole tuntenut pään kiristystä koko iltana! 

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Syyskuun FB-kuvahaaste / kuva per päivä vol 3

Syyskuukin vilahtaa ohi sellaisella vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä. FB:n kuvahaastekin on jäänyt tekemättä, joten ahersin tänä aamuna kaikki viime viikon kuvat. Tällä viikolla on otettu näistä kuvista kolme, loput on kerätty aiemmin otetuista matkakuvista...

15 first thing you see
Vietän mielelläni viikonvaihteen mökillä, jos se vain on mahdollista. Siellä minulla on mielipaikka, leikkimökki, jossa olen yötä. Aamulla kun avaan silmäni, näen siis tämän huoneen.

16 strange
Vielä vieras, mutta ehkä joskus tutumpi paikka. Haaveenani on saada ihan ikioma mökki, siis talo, jossa asustaa ja nyt tuntuu, että on tullut aika toteuttaa tuo haave. Saa nähdä, toteutuuko se kuitenkaan, koska juuri kun pääsin suunnitelmissani vähän eteenpäin, ilmoitti työnantajani yt-neuvottelujen aloituksesta. Kuusi viikkoa menee nyt neuvotteluja ihmetellessä, koska näin isoa projektia en uskalla aloittaa, jos en ole varma, onko minulla enää työpaikkaa kuuden viikon päästä... 

17 in my fridge
 Jääkaappini sisältö 17.9.. Aika normisettiä...

18 price
 Hintoja en oletusarvoisesti kuvaa, joten haastetta piisasi tämän kuvan kohdalla. Ajatusmallia olisi tietysti voinut vaihtaa (niinkuin Norkku teki tässä kohdassa), mutta olin fakkiutunut tuohon ajatukseen. Yhtäkkiä mieleeni tuli kuva, jonka otin tammikuisessa Ateenassa, joka oli tätä tietä lukuunottamatta todellakin talviunilla!

19 underneath
Paavin vallan alla. Pietarin kirkon tornista näkee Vatikaanin, Paavin valtakunnan, kokonaan. 

20 man_made
 Kuvassa näkyy eri aikakauden rakentamista. Kerameikos ja sen puutarha sekä kirkon takana näkyvät uudehkot kerrostalot. Kaikki ihmisen rakentamia.


21 sometimes
Joskus sattuu paikalle, kun luomakunta laittaa parastaan. Kuvassa auringonlasku Uudessakaupungissa. 

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syyskuun FB-kuvahaaste / kuva per päivä vol 2

Viikko on taas vierähtäänyt, nyt ilman nettiä kotona. Alkuviikosta modeemiin tai reitittimeen tuli joku vika enkä onnistunut selvittämään, missä vika piilee. Niinpä marssin tänään Verkkokauppaan ja ostin uuden modeemin. Ihan itse sain asennettuakin ja nyt toimii taas verkko ja ollaan päästy selaamaan tärkeillä sivuilla... ja päivittämään viikon kuvahaasteen kuvat fb:hen.

Tässäpä tämän viikon aiheet myös tänne blogimaailmaan:

08 at night
 Kuva on otettu Korfulla Gouvian rannasta auringon laskun aikaan ja muunnettu kuvankäsittelyssä
09 something you do most weekends
Useilla ihmisillä viikonlopun viettoon kuuluu olut. Minun tekee joskus mieleni oluen makua ja silloin ostan kaupasta Nikolain 0,00 %:sta lageria.

10 black white
 Mustavalkoista pyydettiin päivän 10 kohdalla, joten muunsin metsätähteä hieman

11 hero
 Sankarini! Mitä vanhemmaksi kasvan ja näen elämää, sitä enemmän arvostan heitä: omia vanhempiani! <3

12 together
 Nämä sankarit viettivät aikaansa yhdessä Gouviassa hotellin rannassa.

13 table
 Olohuoneen pöytä näyttää tällaiselta. Joku taitaa nyplätä :-)
14 favourite
 Suosikkipaikkani leikkimökki mökillä!

Pitsiä

Pitsinnypläyksen kurssi alkoi torstaina ja olipa mielenkiintoista puuhaa! Ryhmässä oli paljon jo nypläyksen taitavia naisihmisiä, mutta oli meitä aloittelijoitakin viisi. Kurssiosallistujista näki, ettei kyse ole nuorison trendiharrastuksesta :-) Ja että "vanhat" kurssilaiset tunsivat toisensa hyvin ja olivat ilmeisestikin harrastaneet ryhmänypläystä jo vuosia samalla porukalla.

Opettaja keskittyi ensimmäisellä kerralla luonnollisesti enemmän meihin uusiin, olihan meille kaikki harrastukseen liittyvä uutta ja ihmeellistä. Kävimme läpi välineitä ja katsoimme, mihin niitä tarvitaan. Itselläni on melkein kaikki valmiina, mutta lankaa ja pikkuisia nuppineuloja tuli minunkin hankittua opettajalta heti ensimmäisellä tunnilla. Jatkossa hankintalistalla on myös pistelypiikki, jolla malliin eli mynsteriin pistellään nuppineuloja varten reiät valmiiksi.

Nypläyksen aloitimme kuuden parin utilla. Olin yhden utin jo tehnyt harjoitellessani perusteita kurssia varten, joten minulla oli pieni aavistus, kuinka aloittaa. Opettaja oli pistellyt meille mynsterit valmiiksi. Opettajaa kuunnellessa ja pahvia katsellessa minulle selvisi, mikä tekee pitsistä tasaista ja hienoa: mynsteri on pistelty millimetripaperia avuksikäyttäen ja reiät ovat tasaisessa rivissä pahvilla. Reikien etäisyys toisistaan riippuu siitä, kuinka paksulla langalla pitsinsä nyplää. Hyvä pohjatyö on siis tässäkin hommassa kaiken a ja o.

Kiinnitimme opettajan tekemän mallin omiin nypläystyynyihimme ja kävimme hommiin. Aikaa aloitukseen oli kulunut niin paljon, ettemme tämän ensimmäisen kerran aikana ehtineet kuin asetella nypylät tyynylle aloitusasentoon ja katsoa, kun opettaja teki ensimmäiset lyönnit... rauhallinen tahti tuntui oikein sopivalta!

Kotona olen nyplännyt uttia kierroksen ympäri, joten nyt odottelen ensi torstaita, jotta opin, kuinka pitsi päätellään.


maanantai 10. syyskuuta 2012

Haaveista totta?

Olen nuoresta lähtien haaveillut omasta talosta, jossa olisi pieni piha ja palanen omaa rauhaa. Haaveet ovat tulleet ja menneet, elämäntilanteen mukaan. Välillä olisi ollut tarve isommallekin talolle, joka kalleutensa vuoksi oli kuitenkin pakko jättää tekemättä. Varmasti hyvä niin... vasaran alle olisi talo mennyt viimeistään siinä vaiheessa, kun poikien isä otti ja lähti.

Aika on kulunut eikä 2000-luvun alussa ole ehtinyt juurikaan haaveksia. Viime vuosien aikana vanha haave on kuitenkin alkanut nostaa päätään... ihastusta ovat herättäneet etenkin vanhat hirsitalot, joissa vanhan ajan pihapiiri.

Viime viikolla yksi tällainen tuli taas myyntiin. Suunta oli ihan oikea ja talo viehättävä. Innostuin ajatuksesta asua tuota taloa ja päätin jo vankasti käydä sitä viikonloppuna katsomassa. Esittelykin oli järjestetty. Juttelin asiasta vanhempieni kanssa ja sieltä kuului, taas kerran ja onneksi, järjen ääni: tarkista viemäröinti (uusittava, kun laki muuttuu), lämmitys (kulut 250€/kk), ikkunat (uusimatta) ja tontti 4400 neliötä, jossa osa metsää (mitenkähän sitäkin olin kuvitellut hoitavani). En ole mikään remontoijatyyppi, joten kaikki mahdollinen korjaus on tilattava ammattilaiselta. Järki käteen siis.

Toisaalta se haave omakotitalosta ei häivy mihinkään. Kun en siis uskalla vanhaa ostaa, niin kuinka olisi sitten uusi? Valmiiksi rakennettuja taloja myydään jonkin verran, mutta ne ovat yleensä aika isoja ja etenkin kalliita. Ymmärtäähän sen, että vaivoin rakennetusta talosta pitää saada omat pois ja mielellään vähän päälle!

Tontteja on kunnilla tarjolla jonkin verran. Joissain kunnissa ja kaupungeissa on oltava tarkkana hakuajan suhteen, mutta on myös kuntia, joissa tontteja on tarjolla sen verran paljon, että niitä riittää vielä meillekin, jotka emme ole tutkineet hakuaikoja suurennuslasin kanssa.

Tällainen on tilanne Tervakoskella, jossa on kesällä tullut hakuun Eväsojan alueen tontit. Muutamia tonteista on varattu ja parilla on jo rakentaminen käynnissä. Paljon on kuitenkin tontteja vapaana, joten valinnanvaraa on.

Pistin tänään sähköpostiviestiä Janakkalan kunnan yhteyshenkilölle ja sieltä vastattiinkin nopeasti. Sain lisätietoja tonteista, jotka auttavat valitsemaan sopivimman tontin juuri minun tarpeisiini. Tontin saa varattua tuhannen euron varausmaksua vastaan puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen tulee tontti joko ostaa tai vuokrata. Ostohinta on 18-22t€ ja vuokra 7% ostohinnasta / vuosi.

Tontti yksin ei riitä, vaan sinne on rakennettava (rakennutettava) talo, jossa asua. Aikaisemmin, kun olen uudesta talosta innostunut, olen aina selvittänyt neljän huoneen taloa. Vanhempi poikani ilmoitti, ettei aio muuttaa pois Espoosta, joten riittää, kun talossa on kaksi makuuhuonetta.

Olen jo aikaisemminkin tutustunut talotehtaiden valikoimaan. Vaihtoehtoja on runsaasti, jotkut kalliimpia ja jotkut halvempia. Viime viikonlopun vietin netin ääressä rakennusblogeja lueskellen. Sieltä sainkin runsaasti arvokasta tietoa talotoimittajista. Vaihtoehtoinani on tähän asti olleet Helmitalot, Älvsbytalo sekä Kastelli. Nyt alkaa tuntua siltä, että Kastelli vie voiton, joten varasin ajan Kastellin Espoon myyjälle ensi viikon keskiviikoksi.

Ehdolla minulla on kaksi talomallia: Karelian 67 sekä Economin 80:nen.  Suosikkini näistä on Karelia, mutta sitä ei saa muuttovalmiina toimituksena. Economin saa, joten saattaa olla, että tällainen pikkuseikka kääntää pelin Economin puolelle. Tontin valinta riippuu siitä, kumpaan taloon päädyn. Economi rakennetaan tontille, jolle saa rakentaa yksitasoisia taloja ja Kareliaa varten tarvitsen tontin, jolle voi rakentaa kaksitasoisen talon. Tontille voi talon lisäksi rakentaa autotallin sekä talousrakennuksen. Autotalli varastoineen tulee varmasti tilattua samalla kerralla talon kanssa, mutta mahdollinen talousrakennus tehdään vasta myöhemmin. Rakennuslupa haetaan aluksi vain talolle ja autotallille, vaikka halvemmaksi tulisi hakea luvat kaikille samalla kerralla. En kuitenkaan ole yhtään vakuuttunut siitä, että tarvitsen talousrakennusta, joten jätän sen tässä vaiheessa huomioimatta.

Kuitenkin ennen suurten päätösten tekoa täytyy vielä selvittää, onnistuuhan työnteko Riihimäen konttorista. Myös etätyön mahdollisuus on käytettävissä. Ison firman etuja :-)

Mikäli kaikki sujuu niinkuin tänään kuvittelen ja haaveilen, jatkan rakennusprojektistani kirjoittelua täällä.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Syyskuun FB-kuvahaaste / kuva per päivä vol 1

Syyskuuta on eletty nyt 7 päivää, joten ensimmäinen viikko "kuva per päivä" -haastetta on tehtynä. Tässäpä satoa:
01 you now

02 father
Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu vuosi sitten Australian reissulta Cairnsista, kun teimme rantahiekkaan omakuvamme simpukoista. 

03 far away
Kolmannen päivän kuva on otettu samaiselta Australian reissulta menomatkan välilaskupaikasta Hong Kongista. Tai tarkemmin sanottuna tulimme HongKongin saarelta Kowlooniin päin Starferryllä, jonka kannelta kuvan otin.

04 in my mailbox_postbox
Kollaasi sähköpostilaatikkoni sisällöstä. Tätä kuvaa ei ole otettu kameralla vaan kerätty laatikon sisältöä leikkaa-liimaa -menetelmällä kuvankäsittelyssä kollaasiksi.
 
05 bright
 Kävin kesällä Bengtskärin majakkasaarella ja majakan eteläsivulla kasvoi ihania päivänkakkaroita.

06 every day
... in my dreams :-) Makasin Korfulla palmun alla varjossa ja katselin taivaalle päin. Jostain hiipi mieleen ajatus, että tällainen paikka asua ei olisi ollenkaan hullumpi !

07 natural
Saariston rengastiellä saimme nauttia suomen luonnosta!

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Uutta oppimaan - Pitsinnypläys

Viime talvisen sairauden (uupumus) jälkeen on tullut tarkistettua elämän arvoja ihankuin vahingossa. Täällä pääkaupunkiseudulla vallalla oleva kiireinen elämäntapa tahtoo viedä mennessään ja näyttää siltä, että oma elimistöni (lähinnä aivot) haluaa ottaa rauhallisemmin eikä jaksa viimeisten vuosien vauhtia.

Viime talvena sairaslomalla löysin uudelleen kutomisen. Tein kaulaliinoja verkkolangsta niin paljon, että niitä on edelleen tuolla kasseissa odottamassa käyttäjiänsä. Toipumisen siinä vaiheessa helpon kaulaliinan teko oli toisaalta sen verran yksinkertaista, että sitä kykeni tekemään ja toisaalta oli hienoa, että näki nopeasti "työnsä" tuloksen.  Sai siis edes jotain aikaiseksi!

Työkyky on nyt (onneksi) ainakin osittain palautunut, mutta työelämään palattuani huomaan, että joudun tekemään paljon työtä, etten ajaudu takaisin kiireiseen elämäntapaan. Joudun pitämään huolta siitä, että työpäivät pysyvät järkevän  mittaisina ja joudun hyväksymään sen, että normaalin työpäivän aikana en saa aikaiseksi sitä, mitä työnantaja ja asiakkaat minulta odottavat.  Olen aina ennen ollut iloinen siitä, että työtäni on kiitetty ja työpanokseeni on oltu tyytyväisiä. Nyt joudun ottamaan vastaan asiakkaiden tyytymättömyyden asioiden edistymiseen (tai oikeastaan edistymättömyyteen) ja silti pitämään huolen siitä, etten jää paikkaamaan tilannetta työmaalle iltasella.

Työstän asioita vielä paljon vapaa-aikoinani ja sen vastapainoksi olen koittanut löytää tekemistä, joka vie huomion niin, että ylenmääräinen asioiden pohtiminen ja itsensä analysointi jäisi vähitellen jo vähemmäksi.

Matkustus ja matkojen suunnittelu on tietysti mitä parhainta terapiaa. Matkoillaan näkee erilaisia kulttuureita ja erilaisia tapoja hoitaa asioita. Huomaa, että vähän rauhallisemminkin pääsee ihan mukaviin tuloksiin. Matkustaminen kuitenkin maksaa ja sitä voi tehdä pääasiassa loma-aikoina, joten ei matkojakaan voi suunnitella ja toteuttaa määräänsä enempää.

Valokuvaus on tietysti tärkeä osa elämääni, tosin viime kuukausina sekin on liittynyt tiiviisti matkustamiseen. Tässä lähiseuduilla en ole viime kuukausina käynyt elämän pieniä ihmeitä kuvaamassa. Luonto muuttuu taas syksyiseksi ja ilmat sateisemmiksi, joten kameraa ei aina ulos kannata mukaan ottaakaan, vaikka kuvata haluaisikin.

Mitä siis näiden lisäksi? Sellaista, jossa ajatukset pysyisivät kasassa ja jota voisi toteuttaa kotosalla ilman sen ihmeempiä raha-varantoja.

Kesällä näin hienoja pitsitöitä, nypläten tehtyjä ja kiinnostuin asiasta. Muistin, että nypläystä harrastetaan Raumalla, joten kaivoin netistä sivuston Raumalace ja selasin ohjeet videoineen läpi. Ei näyttänyt rakettitieteeltä, joten ajattelin, että saattasihan tuo onnistua minultakin. Lisäksi sain kuulla, että pitsinnypläys koetaan hyvänä terapiana, joten päätös oli selvä: koitan, miltä nypläys oikeasti itsestäni tuntuu.

Raumalace-sivustolla on selvitetty, mitä kaikkea tarvitaan, jotta nypläys onnistuu. Nypylät näyttivät ihan sellaisilta, joita isäni voisi hyvin tehdä mökillä ... niillä välineillään :-) Niinpä juttelin asiasta ensin äitini kanssa.

Äiti kertoi, että isän sisko oli juuri tarjonnut hänelle nypläystarvikesettiä, joka sisältää kaiken, mitä nypläykseen tarvitaan lankoja myöten. Äitini oli vain sanonut, ettei pakettia tarvitse. Äiti soitti kuitenkin tädilleni ja ensin näytti siltä, että paketti menisi käyttöön muualle, mutta kävikin niin onnellisesti, että vanhempieni matkalla itäsuomessa paketti otettiin mukaan tänne etelään ja se on nyt tuossa sohvalla käyttöä odottamassa!

Paketissa on nypläystyyny, yksi malli eli mynsteri, x-määrää (paljon!) nypylöitä ja iso pussi lankoja. Tyynyssä on kiinni työ, joka paketin omistajalta oli jäänyt kesken. Selvittelin eilen langat, mutta nypläyksen kirjatiedolla en osaa tuota työtä käydä jatkamaan, vaan aloitan oikeaoppisesti alkeista. Irrotan nykyisen työn tyynystä, jotta tyyny on valmiina omaan opiskeluuni.

Selasin työväenopiston kursseja aiheesta ja huomasin ilokseni, että yhdellä aloittelijoille tarkoitetulla kurssilla on vielä tilaa. Pistin ilmoittautumisen menemään, joten ensi talven käyn torstai-iltaisin opiskelemassa pitsinnypläystä :-) Ennen kurssia koitan kuitenkin tehdä Raumalace:n 3 harjoitustyötä, jotta minulla on edes jonkinmoinen käsitys siitä, kuinka lankojen kanssa toimitaan!