Koulussa kun on, tulee siellä tehtäviä, joita ei odottaisi eteensä tulevan...
Kaikki sai alkunsa siitä, kun en päässyt osallistumaan opetukseen kahdella ensimmäisellä opetusviikolla (eka viikko oli vain tutustumista opetukseen ja koulurakenuksiin). AV-journalismin kurssilla saimme tehtävän tehdä haastattelun. Noh, paikalla olleita opiskelijoita ohjeistettiin tekemään haastattelukysymykset toisistaan (parityö), mutta minullahan ei sellaista mahdollisuutta ollut. Kehittelin siis omat kysymykseni uudesta koulurakennuksestamme Lime-mediakeskuksesta. Rakennus on valmistunut viime talvena ja sen myötä meillä on aika kivat mahdollisuudet opiskeluun. Tein siis haastattelukysymykset av-puolen tiiminvetäjälle uudesta talosta.
Koska kyse oli journalismista, ei tehtävä tietystikään päättynyt tähän, vaan kysymysten perusteella pidettiin haastattelut ja haastattelun perusteella piti kirjoittaa juttu. Niinpä minä rohkeana (?) tyttönä laitoin kysymykseni tiiminvetäjälle sähköpostilla :-) Aikataulu oli kuitenkin liian kireä hänelle, joten opettaja antoi minulle toisen jatkotehtävän: Kirjoita pakina jostain ajankohtaisesta aiheesta.
Pakina? Mikä on pakina? Ei muuta kuin wikipedia auki ja pakinan määrittelyä etsimään. Olin lukenut joitain pakinoita, joten suunnilleen tiesin mistä on kyse. Aika vaativan tehtävän antoi opettaja näin opiskelun alkuun...
Mietin pakinaan aiheita ja kyselin ystäviltä vinkkejä. Kirjoittaisinko Nokiasta vai "kansantalouden rakennemuutospaketista"? Pyörittelin aiheita mielessäni ja päädyin siihen, että aiheen tulee olla minulle tuttu ja yksinkertainen, koska tyylilaji on uusi ja haasteellinen. Takaisin omaan arkeen siis.
Haastattelukysymykset tein koulurakennuksesta, joten pakina alkoi muotoutua opiskelun ja koulun ympärille. Tässäpä siis ensimmäinen pakinani...
Kokkolaan koulun penkille
Aloitin opiskelun. Kokkolaa lähempää ei koulua löytynyt, matkaa 400 kilometriä. En aja päivittäin.
Oli hankittava asunto. Solussa olisi voinut olla hauskaa ja olisin voinut vahingossa tutustua uusiin ihmisiin. Hain yksiötä. Sain sen, nyhjötän kotona yksin.
Koulurakennus on uusi. Tilat on hienot eikä niistä puutu mitään. Paitsi öljyä saranoista ja ilmastointi leffateatterista. Tuolitkin natisevat kivasti. Opea se häiritsee.
Koulussa tutustun väkisinkin luokkakavereihin. Tytöt on kilttejä ja pojat häiriköi. Esimerkiksi Kalle (nimi muutettu). Toiminut 10 vuotta henkilökohtaisena avustajana. On tainnut saada paljon aiheita lyhytelokuviin. Usein suukapulan tarpeessa, ainakin open mielestä. Meitä muita Kalle huvittaa. Pitää tunnelman luokassa keveänä.
Meillä on monta opea, kaikki vähän erilaisia. Yhden tunnilla on hauskaa. Siellä joutuu kuuntelemaan ja uskaltaa vastata, kun ope kysyy.
Toisen tunnilla kannattaa olla ajoissa, koska ovi menee lukkoon, kun tunti alkaa. Niin ope ensimmäisellä kerralla kertoi. Lukkoon oven laittaa Kalle, koska on periaatteen mies. Ja ope juoksee avaamassa ovea myöhästyjille.
Olisipa kiva, jos voisi keskittyä pelkästään opiskeluun, mutta ruokaakin pitää saada. On mulla kyllä vararavintoa, mutta laskuja sillä ei pysty maksamaan. Jos en tekisi illalla töitä, viettäisin aikaa kaupungilla koulukavereiden kanssa ja verkostoituisin. Siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa. Mutta ei. Istun koneen äärellä ja teen töitä, joiden vuoksi päätin lähteä opiskelemaan.
tiistai 10. syyskuuta 2013
maanantai 9. syyskuuta 2013
Helsingin majakka (pohjamajakka) - 28.7.2013
Majakkabongaukseeni kuuluvat lähinnä tavalliset majakat, pohjamajakat oli veneettömänän bongaamisen vaikeuden vuoksi pakko rajata ulkopuolelle. Poikkeuksen tekee Helsingin majakka, jonka saa bongattua "helposti" Tallinnan laivalta. Eipä siis muuta kuin bongausreissulle :-)
Laiva lähti Helsingistä illalla, joten taisimmepa olla jo nukkumassa, kun se ohitti Helsingin majakan. Kotimatkalla päätimme olla skarpimpia!
Jossain vaiheessa matkaa kipasimme hytissä ja mitä sieltä ikkunasta näkyikään? Majakka. Äkkiä kamera mukaan ja kannelle kuvaamaan! Vähän ihmettelimme, miksi majakka tuli niin nopeasti laivan lähdön jälkeen, mutta napsimme kuvia sitä sen enempää ajattelematta.
Ilma kotiinpäin matkustaessamme oli mitä mainioin. Aika harvoin voi matkaa viettää laivan kannella palelematta, mutta tällainen onni kohtasi meidät tuolla reissulla. Ihmettelimme sumulauttoja, joita tuli vastaan silloin tällöin. Kylmä henkäys, kostea ilma ja näkyvyys nollaan.
Laivan kannella istuessamme katsoimme, kuinka meitä lähestyi majakka. Majakka? No tuohan se vasta on Helsingin majakka! Ja taas juostiin. Kameraa ei tietystikään ollut mukana kannella, mutta onneksi laivan vauhti ei ollut kova ja hytti oli lähellä.
Laiva lähti Helsingistä illalla, joten taisimmepa olla jo nukkumassa, kun se ohitti Helsingin majakan. Kotimatkalla päätimme olla skarpimpia!
Jossain vaiheessa matkaa kipasimme hytissä ja mitä sieltä ikkunasta näkyikään? Majakka. Äkkiä kamera mukaan ja kannelle kuvaamaan! Vähän ihmettelimme, miksi majakka tuli niin nopeasti laivan lähdön jälkeen, mutta napsimme kuvia sitä sen enempää ajattelematta.
 |
| Tallinnan majakka |
Ilma kotiinpäin matkustaessamme oli mitä mainioin. Aika harvoin voi matkaa viettää laivan kannella palelematta, mutta tällainen onni kohtasi meidät tuolla reissulla. Ihmettelimme sumulauttoja, joita tuli vastaan silloin tällöin. Kylmä henkäys, kostea ilma ja näkyvyys nollaan.
Laivan kannella istuessamme katsoimme, kuinka meitä lähestyi majakka. Majakka? No tuohan se vasta on Helsingin majakka! Ja taas juostiin. Kameraa ei tietystikään ollut mukana kannella, mutta onneksi laivan vauhti ei ollut kova ja hytti oli lähellä.
 |
| Helsingin majakka 28.7.2013 |
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
Majakkabongaus jatkuu - Kallon majakka
Majakkabongaukseni haastekerroin kasvoi keväällä aimoharppauksen, kun viranomaiset huomasivat, että majakan turvallisuus ei niiden kulta-aikana ollut 2000-luvun tasolla. Liikennevirasto aloitti tarkistukset Tankarin majakasta Kokkolan edustalta (joka tietysti harmittaa uutta Kokkolalaista). Juhannuksen kieppeillä suljettuja majakoita oli Hesarin uutisen mukaan 4.
Tämän tiedon perusteella lähdimme matkaan. Sägrundin majakkaan pääseminen tuntui jo suunnitteluvaiheessa vähän hankalalta, joten jätimme sen kierrokseltamme suosiolla pois. Olisihan Yttergrundin, Kallon ja Kaijakarin majakoissa jo yhdelle reissulle aihetta. Matka-aikamme sijoittui heinäkuun alkuun sen vuoksi, että Kristiinankaupungin matkailusivuilla kerrottiin Yttergrundin majakkasaaren avoimien ovien päivän olevan silloin.
Senäjoelta meille löytyi mukava paikka yöpyä, joten ajelimme sinne perjantaina. Lauantai-aamuna lähdimme ajoissa ajamaan Kristiinankaupunkiin, alkoivathan kuljetukset ennakkotiedon mukaan klo 10.00.
Perille pääsimme hyvissä ajoin ennen kymmentä. Katselimme ympärillemme tyhjässä satamassa, kun luoksemme tuli henkilö kertomaan, että avointen ovien päivä oli peruttu, koska majakka oli suljettu. "Paikallislehdessä oli kyllä tieto päivän peruutumisesta! Toivottavasti ette ajaneet pitkältä?" "Eihän me, Helsingistä ja Tervajoelta Seinäjoen kautta... kun sitä teidän paikallislehteänne ei meille asti jaeta...". Ihmetyksemme oli suuri, kun huomasimme, että kaupungin matkailusivuilla peruutuksesta ei ollut mitään tietoa...
Koska Kaskinen ja Kristiinankaupunki eivät majakoitaan pystyneet meille näyttämään, ajelimme Vaasaan ja kävimme Raippaluodossa risteilyllä.
Yön vietimme taas Seinäjoella, josta lähdimme aamulla Poriin päin toivoen, että meillä olisi siellä parempi tuuri. Kaijakarin tiesimme olevan kauempana, mutta Kallon piti olla paikassa, johon pääsisimme helposti ihan autokyydillä.
Ajoimme ensin Porin pohjoispuolelle katsomaan Kaijakarin majakkaa. Söimme maittavan aterian Ravintola Merimestassa ja lähdimme kävelemään Reposaaren pohjoisrantaa. Ja siellä se majakka näkyikin pienen pienenä Reposaaren edustan saarella. Tämä tyttö oli kuitenkin lähtenyt majakanbongausretkelle pelkällä laajakulmaobjektiivilla, joten minun Kaijakarini vaatii aika paljon mielikuvitusta, mutta kyllä se siellä kuvassa on :-)
Koitin tietysti rajata kuvasta myös sellaisen, jossa olisi näkynyt pelkästään Kaijakarin majakkasaari majakan kanssa, mutta en saanut mieleistäni kuvaa tehtyä. Tämä saa siis ainakin tässä vaiheessa riittää Kaijakarin bongaamiseen. Tämähän se oli minulla itsellänikin siellä vastarannalla tilanne, joten mitäs sitä vääristämään.
Vähän aikaa rannalla ihmeteltyämme lähdimme ajamaan kohti Kallon majakkaa. Pääsimme vihdoin näkemään majakan ihan lähietäisyydeltä:
Mukavan näköinen matala majakka :-) Mutta olihan se yllätys täälläkin odottamassa.
Majakkamatkailulle todella harmillinen tilanne, jonka edistymistä onkin mielenkiintoista seurata tulevina vuosina.
 |
| Kuva kopioitu Hesarin verkkosivulta 26.6. julkaistussa uutisessa. (kopioin kuvan tähän, koska Hesaria tilaamattomat eivät pysty viikon aikana lukemaan kuin 5 uutista ilmaiseksi) |
Senäjoelta meille löytyi mukava paikka yöpyä, joten ajelimme sinne perjantaina. Lauantai-aamuna lähdimme ajoissa ajamaan Kristiinankaupunkiin, alkoivathan kuljetukset ennakkotiedon mukaan klo 10.00.
Perille pääsimme hyvissä ajoin ennen kymmentä. Katselimme ympärillemme tyhjässä satamassa, kun luoksemme tuli henkilö kertomaan, että avointen ovien päivä oli peruttu, koska majakka oli suljettu. "Paikallislehdessä oli kyllä tieto päivän peruutumisesta! Toivottavasti ette ajaneet pitkältä?" "Eihän me, Helsingistä ja Tervajoelta Seinäjoen kautta... kun sitä teidän paikallislehteänne ei meille asti jaeta...". Ihmetyksemme oli suuri, kun huomasimme, että kaupungin matkailusivuilla peruutuksesta ei ollut mitään tietoa...
Koska Kaskinen ja Kristiinankaupunki eivät majakoitaan pystyneet meille näyttämään, ajelimme Vaasaan ja kävimme Raippaluodossa risteilyllä.
Yön vietimme taas Seinäjoella, josta lähdimme aamulla Poriin päin toivoen, että meillä olisi siellä parempi tuuri. Kaijakarin tiesimme olevan kauempana, mutta Kallon piti olla paikassa, johon pääsisimme helposti ihan autokyydillä.
Ajoimme ensin Porin pohjoispuolelle katsomaan Kaijakarin majakkaa. Söimme maittavan aterian Ravintola Merimestassa ja lähdimme kävelemään Reposaaren pohjoisrantaa. Ja siellä se majakka näkyikin pienen pienenä Reposaaren edustan saarella. Tämä tyttö oli kuitenkin lähtenyt majakanbongausretkelle pelkällä laajakulmaobjektiivilla, joten minun Kaijakarini vaatii aika paljon mielikuvitusta, mutta kyllä se siellä kuvassa on :-)
Koitin tietysti rajata kuvasta myös sellaisen, jossa olisi näkynyt pelkästään Kaijakarin majakkasaari majakan kanssa, mutta en saanut mieleistäni kuvaa tehtyä. Tämä saa siis ainakin tässä vaiheessa riittää Kaijakarin bongaamiseen. Tämähän se oli minulla itsellänikin siellä vastarannalla tilanne, joten mitäs sitä vääristämään.
Vähän aikaa rannalla ihmeteltyämme lähdimme ajamaan kohti Kallon majakkaa. Pääsimme vihdoin näkemään majakan ihan lähietäisyydeltä:
Mukavan näköinen matala majakka :-) Mutta olihan se yllätys täälläkin odottamassa.
Majakkamatkailulle todella harmillinen tilanne, jonka edistymistä onkin mielenkiintoista seurata tulevina vuosina.
lauantai 7. syyskuuta 2013
Elämä asettuu uomiinsa taas uudella paikkakunnalla
Syksy on ollut muutosten ja kokemusten aikaa. Syyskuun puolivälissä aloitin opinnot täällä Kokkolassa, olin välillä viikon töissä Riihimäessä, toisen viikon Islannissa (josta kuvia vähän myöhemmin) ja tämä viikko onkin vierähtänyt täyspäiväisesti opiskellen (ja iltasella vähän töitä tehden).
Opiskelu on mielenkiintoista. Uppoudun tähän näköjään ihan kokonaan, niinkuin tapahtuu yleensäkin, kun elämässäni tapahtuu jotain uutta. On erilaisia opettajia ja uusia luokkakavereita, paljon uutta ja monpuolista tietoa, erilaisia tehtäviä.
Tämä viikonvaihde on ensimmäinen, jonka vietän täällä Kokkolassa. Lähden kohta luonnonsuojelualueelle katselemaan ja kuvaamaan majakoita ja luontoa. Kävin siellä jo eilen auringon laskeuduttua ja paikka näytti mielenkiintoiselta ja sopivan rauhalliselta minulle viettää aikaa.
Muutaman viikon koulutehtäviäkin on pitänyt vähän kiriä kiinni. Onneksi olemme vielä alkeissa ja tuntuu, että saan asiat selville tehtävien ja materiaalien avulla (tosin tiedän nyt jo kokemuksesta jääväni paljosta paitsi, jos en kouluun mene!).
Ensimmäiset kuvankäsittelyharjoituksetkin olen jo tehnyt. Tässä kuvien yhdistäminen, eli tavallaan kollaasin teko.
Kuvat on otettu oman kodin pihasta tänä kesänä jonkun sateen jälkeen.
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Kokkolaan!
Kesä meni blogia päivittelemättä. Sen verran paljon on kesän aikana tapahtunut, että blogimaailma on jäänyt huomiotta. Koitan kuitenkin ryhdistäytyä ja jatkaa tätä hauskaa harrastusta uusista kuvioista bloggaillen.
Tänään koittaa nimittäin uusi aika elämässä, kun suuntaan autoni kohti Kokkolaa ja aloitan opiskelut. Kai sitä näinkin "vanhana" vielä voi koittaa jotain oppia :-) Seuraavan (ainakin) kahden vuoden aikana koitan saada opittua media-assistentin tiedot. Keskityn visuaaliseen puoleen eli valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn, mutta varsinkin ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana saan yleiskäsityksen koko alasta. Kaikki on ihan uutta, joten mielenkiintoiset vuodet varmasti tulossa.
Ihan kokonaan en voi opiskelijaelämään heittäytyä, koska syödäkin pitää ja laskut maksaa. Niinpä opiskelen työn ohessa joko täällä Tervakoskella tai Kokkolassa, tilanteesta riippuen. Työnantajani suhtautuu myönteisesti etätöihin, joten sitä kautta minulla avautuu tällainen hieno mahdollisuus. Muutaman kuukauden lukukaudessa koitan kuitenkin irrottautua töistä ja keskittyä pelkästään opintoihin. Saa nähdä, kuinka homma onnistuu.
Nyt kuitenkin kohti uusia haasteita !
Tänään koittaa nimittäin uusi aika elämässä, kun suuntaan autoni kohti Kokkolaa ja aloitan opiskelut. Kai sitä näinkin "vanhana" vielä voi koittaa jotain oppia :-) Seuraavan (ainakin) kahden vuoden aikana koitan saada opittua media-assistentin tiedot. Keskityn visuaaliseen puoleen eli valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn, mutta varsinkin ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana saan yleiskäsityksen koko alasta. Kaikki on ihan uutta, joten mielenkiintoiset vuodet varmasti tulossa.
Ihan kokonaan en voi opiskelijaelämään heittäytyä, koska syödäkin pitää ja laskut maksaa. Niinpä opiskelen työn ohessa joko täällä Tervakoskella tai Kokkolassa, tilanteesta riippuen. Työnantajani suhtautuu myönteisesti etätöihin, joten sitä kautta minulla avautuu tällainen hieno mahdollisuus. Muutaman kuukauden lukukaudessa koitan kuitenkin irrottautua töistä ja keskittyä pelkästään opintoihin. Saa nähdä, kuinka homma onnistuu.
Nyt kuitenkin kohti uusia haasteita !
maanantai 6. toukokuuta 2013
Kömin Keväthaaste - fb
Lea Kömin valokuvauskurssille osallistuneena minulla on oikeus kuulua hänen kuvaklubiinsa fb:ssa. Innokkaat valokuvauksen harrastajat julkaisevat kuviaan ja kommentoivat niitä rakentavasti. Myös kaikenlaisia kuvaushaasteita esitetään ja välillä minäkin niihin osallistun.
Kevään haasteena oli ottaa kuvia erilaisista teemoista: Katukuvaus, maisemakuvaus, lähikuvaus, dokumenttikuvaus, arkkitehtikuvaus, henkilökuvaus, luontokuvaus, mustavalkokuvaus, taidekuvaus, mainoskuvaus ja plusteema, mikäli hauaa korvata jonkin osa-aueista omalla teemallaan.
Koska kevät on mennyt enemmän tai vähemmän sairastellessa, päätin toteuttaa keväthaasteen Venetsian matkan kuvista. Kuvaklubin osallistujat ovat oikein panostaneet kuviinsa, joten minä päätin julkaista kuvat vain täällä blogissa ja jättää fb-sivustolle tilaa oikeille kuvaajille :-)
Tällaisen kuvakavalkadin sain aikaiseksi:
Henkilökuvaus
Varmasti Venetsian kuvatuin ammattikunta. Olkihattu sievästi kutreillaan kaduilla asiakasta odotellessa. Mielessäni olen kuvitellut condollierit nuoriksi italianoiksi, mutta todellisuudessa heitä oli kaiken ikäisiä ja näköisiä. Taitavia olivat myös ammatissaan!
Katukuvaus
Kadut Venetsiassa ovat erilaisia kuin muualla, joten katukuvastakin tulee erilainen. Tämä "katu" kulkee Huokausten sillan alta. Sillalta ovat monet vangit nähneet kaupungin viimeistä kertaa ennen tuomion käytäntöönpanoa.
Lähikuvaus
Lähikuvaus -käsitettä piti vähän venyttää matkan luonteen ja mukana olleiden objektiivien vuoksi. Viisari löytyy Markuksen torilta Torre dell'Orologion -kellotornin isosta kellosta.
Luontokuvaus
Mikä luontokappale tulee mieleen, kun puhutaan Venetsiasta ja Markuksen torista? Aivan, pulutpa hyvinkin. Oikeastaan ainoita luontokappaleita, joita Venetsiassa näkee maaliskuun alussa, kun puutkaan eivät vielä viherrä.
Mainoskuvaus
Kahvilan mainostaulu. Niin hieno, että suunnitteilla on taulu keittiön seinälle tästä kuvasta.
Maisemakuvaus
Venetsia on hyvin tiiviisti rakennettu, joten maisemakuvaus on siellä hankalahkoa. Canal Grandelle näkymää on pidemmällekin, mutta maisemana se ei välttämättä ole mielenkiintoinen... Matkakuvista löytyikin tällainen sininen hetki joltain illalta ikuistettuna.
Mustavalkokuvaus
Alkuperäinen kuva ei ole mustavalkoinen, joten tässäkin kohdin oikaisin vähän. Matkalla ei vain muistunut mieleen tämä kuvahaaste, joten otin taiteilijan oikeudet ja muunsin kuvan mustavalkoiseksi kuvankäsittelyllä. Yöllä olimme liikkeellä aqua altan vuoksi.
Taidekuvaus
Venetsian ympärillä on muitakin saaria, joista ehkä tunnetuin on Muranon saari. Saarella lasinpuhaltajat tekevät hienoja taideteoksia lasista. Tässä katutaidetta Muranon saarelta.
Arkkitehtuurikuvaus
Toinen tunnetuista saarista on Burano, joka on kuuluisa värikkäistä taloistaan ja taidokkaista pitseistään. Talot maalattiin kirkkailla väreillä, jotta kalastajamiehet näkisivät kotitalonsa mahdollisimman pitkältä illalla kotiin palatessaan.
Dokumenttikuvaus
Tyypillistä Venetsiaa! Markuksentorin luoteispuolelta löytyy vilkas condoliparkki, johon alukset joskus ruuhkaantuivat. Ihan varmasti tällaiseen ruuhkaan suhtaudutaan lempeämmin kuin jouduttaessa autoilla samanlaiseen sumaan.
Plus-teema (Dokumenttikuvaus)
Oman kodin ovensuu voi joskus näyttää tältä, kun asutaan Venetsiassa. Tavallista tallustajaa ihmetyttää, kuinka rakennukset voivat pysyä kunnossa ollessaan tekemisissä veden kanssa jatkuvasti. Luulisi, että kaupungissa on mahtava homeongelma, mutta missään ei hometta näkynyt.
Hieno reissu ja mukava kuvaushaaste :-)
Kevään haasteena oli ottaa kuvia erilaisista teemoista: Katukuvaus, maisemakuvaus, lähikuvaus, dokumenttikuvaus, arkkitehtikuvaus, henkilökuvaus, luontokuvaus, mustavalkokuvaus, taidekuvaus, mainoskuvaus ja plusteema, mikäli hauaa korvata jonkin osa-aueista omalla teemallaan.
Koska kevät on mennyt enemmän tai vähemmän sairastellessa, päätin toteuttaa keväthaasteen Venetsian matkan kuvista. Kuvaklubin osallistujat ovat oikein panostaneet kuviinsa, joten minä päätin julkaista kuvat vain täällä blogissa ja jättää fb-sivustolle tilaa oikeille kuvaajille :-)
Tällaisen kuvakavalkadin sain aikaiseksi:
Henkilökuvaus
Varmasti Venetsian kuvatuin ammattikunta. Olkihattu sievästi kutreillaan kaduilla asiakasta odotellessa. Mielessäni olen kuvitellut condollierit nuoriksi italianoiksi, mutta todellisuudessa heitä oli kaiken ikäisiä ja näköisiä. Taitavia olivat myös ammatissaan!
Katukuvaus
Kadut Venetsiassa ovat erilaisia kuin muualla, joten katukuvastakin tulee erilainen. Tämä "katu" kulkee Huokausten sillan alta. Sillalta ovat monet vangit nähneet kaupungin viimeistä kertaa ennen tuomion käytäntöönpanoa.
Lähikuvaus
Lähikuvaus -käsitettä piti vähän venyttää matkan luonteen ja mukana olleiden objektiivien vuoksi. Viisari löytyy Markuksen torilta Torre dell'Orologion -kellotornin isosta kellosta.
Luontokuvaus
Mikä luontokappale tulee mieleen, kun puhutaan Venetsiasta ja Markuksen torista? Aivan, pulutpa hyvinkin. Oikeastaan ainoita luontokappaleita, joita Venetsiassa näkee maaliskuun alussa, kun puutkaan eivät vielä viherrä.
Mainoskuvaus
Kahvilan mainostaulu. Niin hieno, että suunnitteilla on taulu keittiön seinälle tästä kuvasta.
Maisemakuvaus
Venetsia on hyvin tiiviisti rakennettu, joten maisemakuvaus on siellä hankalahkoa. Canal Grandelle näkymää on pidemmällekin, mutta maisemana se ei välttämättä ole mielenkiintoinen... Matkakuvista löytyikin tällainen sininen hetki joltain illalta ikuistettuna.
Mustavalkokuvaus
Alkuperäinen kuva ei ole mustavalkoinen, joten tässäkin kohdin oikaisin vähän. Matkalla ei vain muistunut mieleen tämä kuvahaaste, joten otin taiteilijan oikeudet ja muunsin kuvan mustavalkoiseksi kuvankäsittelyllä. Yöllä olimme liikkeellä aqua altan vuoksi.
Taidekuvaus
Venetsian ympärillä on muitakin saaria, joista ehkä tunnetuin on Muranon saari. Saarella lasinpuhaltajat tekevät hienoja taideteoksia lasista. Tässä katutaidetta Muranon saarelta.
Arkkitehtuurikuvaus
Toinen tunnetuista saarista on Burano, joka on kuuluisa värikkäistä taloistaan ja taidokkaista pitseistään. Talot maalattiin kirkkailla väreillä, jotta kalastajamiehet näkisivät kotitalonsa mahdollisimman pitkältä illalla kotiin palatessaan.
Dokumenttikuvaus
Tyypillistä Venetsiaa! Markuksentorin luoteispuolelta löytyy vilkas condoliparkki, johon alukset joskus ruuhkaantuivat. Ihan varmasti tällaiseen ruuhkaan suhtaudutaan lempeämmin kuin jouduttaessa autoilla samanlaiseen sumaan.
Plus-teema (Dokumenttikuvaus)
Oman kodin ovensuu voi joskus näyttää tältä, kun asutaan Venetsiassa. Tavallista tallustajaa ihmetyttää, kuinka rakennukset voivat pysyä kunnossa ollessaan tekemisissä veden kanssa jatkuvasti. Luulisi, että kaupungissa on mahtava homeongelma, mutta missään ei hometta näkynyt.
Hieno reissu ja mukava kuvaushaaste :-)
lauantai 20. huhtikuuta 2013
Tulevan kesän majakkasuunnitelmat
Kevät on vihdoin tullut ja aurinko piristää tätäkin vapaapäivää. Niinpä tekee mieli suunnitella ensi kesää ja kesän reissuja.
Tämän kesän olen ajatellut viettää kotosalla uuteen pihaan ja maisemaan tutustuen, mutta muutaman lyhyemmän reissun meinaan kuitenkin tehdä. Majakkaprojektin toivon edistyvän neljällä majakalla, vielä en ole kuitenkaan päättänyt, käynkö tutustumassa majakoihin yhdellä reissulla pikaisemmin vain ulkoapäin vai koitanko päästä tutustumaan edes yhteen majakoista myös sisältä käsin.
Tämän kesän suunta on Porin seutu ja sen 4 helpoimmin bongattavaa majakkaa: Kallon majakka, Kaijakarin majakka, Yttergrundin majakka ja Sälgrundin majakka. Reitti tulee olemaan suunnilleen tällainen:
Majakkaseuran sivuilta voi nähdä, että Yttergrundin majakkasaarelle tehdään retkiä satunnaisesti. Laitoin viestiä sivulla kerrottuun sähköpostiosoitteeseen Kristiinankaupungin matkailuneuvontaan ja kysäisin retkistä. Vastausta odotellen...
Myös Sälgrundin majakkasaaresta kerrotaan majakkaseuran sivuilla. Sinne voi näköjään tilata kyydin ja saarella voi yöpyäkin. Kunhan saan lisätietoa Yttergrundin majakan retkistä, otan yhteyttä kuljetusliikkeeseen ja kysäisen Sälgrundin tilannetta. Voisi olla hienoa viettää yö saarella :-)
Kallon majakan voi käydä bongaamassa ihan autokyydillä. Sievän näköinen pieni majakka :-)
Kaijakarin majakka näkyy toivottavasti mantereelta, koska muuten se voi olla aika vaikea bongattava... Netistä löytyy aika vähän juttuja Kaijakarin majakasta, mutta sen verran siitä kuitenkin kerrotaan, että se on rautaristikkorakenteinen ja valmistunut vuonna 1933.
Ajokilometrejä tulee n. 750, joten kannattaa miettiä, josko reissun tekisi asuntoautolla. Perjantai-iltana voisi jo ajella vaikka Porin majakat ja lauantaina bongata Sälgrund. Sunnuntaille jäisi sitten Yttergrund ja kotimatka. Auton voisi siistiä maanantai-iltana työpäivän jälkeen.
Jos reissuun lähdetään henkilöautolla, voi lähdön jättää lauantai-aamuun. Silloin kannattaisi varmasti ajaa suoraan Sälgrundiin, olla siellä yötä ja bongata Yttergrundin ja Porin majakat sunnuntaina. Auton valinta riippuu seurasta, jolla reissuun lähdetään sekä siitä, uskaltaisinko vihdoin ajaa isolla autolla vähän itsekin...
Tämän kesän olen ajatellut viettää kotosalla uuteen pihaan ja maisemaan tutustuen, mutta muutaman lyhyemmän reissun meinaan kuitenkin tehdä. Majakkaprojektin toivon edistyvän neljällä majakalla, vielä en ole kuitenkaan päättänyt, käynkö tutustumassa majakoihin yhdellä reissulla pikaisemmin vain ulkoapäin vai koitanko päästä tutustumaan edes yhteen majakoista myös sisältä käsin.
Tämän kesän suunta on Porin seutu ja sen 4 helpoimmin bongattavaa majakkaa: Kallon majakka, Kaijakarin majakka, Yttergrundin majakka ja Sälgrundin majakka. Reitti tulee olemaan suunnilleen tällainen:
Majakkaseuran sivuilta voi nähdä, että Yttergrundin majakkasaarelle tehdään retkiä satunnaisesti. Laitoin viestiä sivulla kerrottuun sähköpostiosoitteeseen Kristiinankaupungin matkailuneuvontaan ja kysäisin retkistä. Vastausta odotellen...
Myös Sälgrundin majakkasaaresta kerrotaan majakkaseuran sivuilla. Sinne voi näköjään tilata kyydin ja saarella voi yöpyäkin. Kunhan saan lisätietoa Yttergrundin majakan retkistä, otan yhteyttä kuljetusliikkeeseen ja kysäisen Sälgrundin tilannetta. Voisi olla hienoa viettää yö saarella :-)
Kallon majakan voi käydä bongaamassa ihan autokyydillä. Sievän näköinen pieni majakka :-)
Kaijakarin majakka näkyy toivottavasti mantereelta, koska muuten se voi olla aika vaikea bongattava... Netistä löytyy aika vähän juttuja Kaijakarin majakasta, mutta sen verran siitä kuitenkin kerrotaan, että se on rautaristikkorakenteinen ja valmistunut vuonna 1933.
Ajokilometrejä tulee n. 750, joten kannattaa miettiä, josko reissun tekisi asuntoautolla. Perjantai-iltana voisi jo ajella vaikka Porin majakat ja lauantaina bongata Sälgrund. Sunnuntaille jäisi sitten Yttergrund ja kotimatka. Auton voisi siistiä maanantai-iltana työpäivän jälkeen.
Jos reissuun lähdetään henkilöautolla, voi lähdön jättää lauantai-aamuun. Silloin kannattaisi varmasti ajaa suoraan Sälgrundiin, olla siellä yötä ja bongata Yttergrundin ja Porin majakat sunnuntaina. Auton valinta riippuu seurasta, jolla reissuun lähdetään sekä siitä, uskaltaisinko vihdoin ajaa isolla autolla vähän itsekin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)