LuontoKuva -kurssi

Lomani aloitin työväenopiston LuontoKuva-kurssilla. Työväenopiston kurssien arvostus on joskus ollut vähäistä, mutta oikeasti niitä kannattaa käydä! Ainakin tämä kurssi oli jokaisen euron arvoinen, jonka siihen kurssimaksuna sijotin.

Kurssilla katselimme erilaisten taiteilijoiden kuvia valokuvaamisen alkuajoista aina digikauteen asti.

Kuvia katsellessa ja tarinoita kuunnellessa tulin siihen tulokseen, että kyllä meillä nyky-kameran käyttäjillä on helppoa. Näemme tuotoksemme heti, voimme tehdä tarvittavat korjaukset (joko kuvauspaikalla tai kuvankäsittelyssä) ja saamme valmiin kuvan esille netin kautta nopeammin, kuin kuvaajat ennenaikaan saivat kuvansa kehitystä varten postiin. Tai vielä ennen postin aikaa viettivät tuntitolkulla pimiössä kuviaan kehittäen.

En usko, että olisin itse koskaan lähtenyt harrastamaan valokuvausta, jos se tehtäisiin edelleen niinkuin tehtiin valokuvan alkuaikoina.

Keli ei oikein suosinut kurssin pitämistä tänä viikonloppuna. Lauantaina haimmekin kuvattavan materiaalin sisätiloihin ja otimme kuvat luokassa.

Alla muutamia poimintoja kurssin sadosta, jonka omasta kamerastani äsken löysin.

Mansikan kukka avautumassa

Mansikan kukka avautuneena kauneimmillaan

Sitten onkin jo marjan kasvattamisen vuoro

Punaista mansikkaa ei vielä löytynyt, joten kysäisin etanalta sunnuntai-päivän kelistä:

Etana, etana, näytä sarvesi, onko huomenna pouta?

Sunnuntaina nousimme pienestä sateenuhasta piittaamatta Friisinkalliolle. En ole tiennytkään, että näin lähellä on noikin korkea paikka, josta on hauska katsella ympärille ja koittaa paikallistaa eteläespoota.

Makrokauteni ei ole vielä päättynyt, joten etsin pieniä yksityiskohtia ja koitin saada niitä kuvaan tuulesta huolimatta. Joskus onnistuin ja joskus en :-)

Männyt olivat todella näyttävän näköisiä!

Suopursukin kukkii

Männyn kukinta

Kurssi oli antoisa ja meinaan mennä Lea Kömin kursseille jatkossakin !

Lähdön hetki lähenee :-)

Huomisaamuna on taas se aamu, josta päätimme keväällä tehdä itsellemme erityisen: rajan taakse Karjalaan lähtö! Viimeiset pyykit on juuri ripustettu kuivamaan, tavarat on kerätty sängyn päälle, matkaan lähtevä laukku valittu. Nyt ei tarvitse enää muuta kuin käydä lähtölista kertaalleen läpi, jotta kaikki tarpeellinen on kasassa ja siirtää tavarat laukkuun.

Mukaan lähtee luonnollisesti kamera, objektiiveista otan mukaan makron ja laajakulman. Jalustaa en viitsi kantaa, eiköhän se käsi ole sen verran vakaa, että maisemat saa kuvattua ilman sitäkin. Muistiinpanoja ja blogin kirjoitusta varten tälle matkalle otetaan mukaan paperia ja kynä. Verkkoyhteydet ovat kuulemma sen verran epävarmat, että en viitsi kantaa iPadia enkä varsinkaan kannettavaa mukana. Muistot tallennetaan tänne sitten, kun matka on ohi ja enin matkaväsymys tiessään!

En ole koskaan aikaisemmin käynyt itärajan takana, joten odotan matkaa mielenkiinnolla. Monesta lähteestä on saanut lukea, että luovutettua osaa karjalasta ei ole kehitetty, joten matka on samalla aikamatka menneisyyteen. Pääsen kurkistamaan siihen maailmaan, jossa äitini on aloittanut elämänsä. Tietysti tunnelma on siellä erilainen kuin sotaa karkuun lähtiessä on ollut ja se lienee hyvä myös kaikille heille, jotka tällä matkalla palaavat juurilleen.

Valokuvatorstai - Vehreys

Tämän viikon aiheena Valokuvatorstaissa on Vehdeys. Keväällä vehreys oikein pursuaa joka puolella, joten kuvia aiheeseen löytyi. Valintoja tehdessäni päädyin näihin kahteen makroon, jotka on otettu toukokuun puolivälin kieppeillä. 

Lisää Vehreyttä löytyy täältä

Haaste Miiwiltä

1.  Kerro jokin koulumuisto.

Koulunpihalla kukkulankuningasta lumikasassa :-) Sepä vaan oli hauskaa. Milloin oli omat kengät jonkun muun kädessäm milloin jonkun muun kengät minun kädessäni. Kaikki vaatteet alusvaatteita myöten märkänä. Tunnin aikana tumput ja pipot olivat patterin päällä kuivamassa. Oli se vaan huoletonta aikaa!

2.  Lempikukkasi?

Lempikukka vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta ehdottomat suosikit ovat kevättalven tulppaanit, jotka enteilevät kesää sekä keskikesän kukkaniitty erilaisine kukkasineen

3.  Muistosi mammasta tai isovanhemmasta?

Isovanhempia äidin puolelta en muista ollenkaan, isän puolelta vähän paremmin. Pappa kuoli 70-luvun puolivälissä, joten parhaiten muistan mummon. Vietin kesäni tyttösenä mummolassa. Loppuen lopuksi en tainnut olla siellä kuin muutaman viikon kesässä, mutta se aika tuntui todelliselta lomalta. Mummosta mieleen on parhaiten jäänyt sanonta "jos miul viel näit elinpäivii piisaa". Vuodesta toiseen mummo asiaa siunaili ja elikin pitkän elämän. Viimeiset vuodet mummo vietti vanhainkodissa ja jätti tämän maailman 96 vuotiaana jo vähän dementoituneena mummelina.  

4. Tarviitko silmälaseja - kuinka monia :-D

Yksillä selviää, kunhan tehoja on tarpeeksi monta :-)

5.  Juotko kahvia aina samasta kupista tai mukista - millaisesta?

Pyrin käymään joka vuosi ulkomailla. Tuliaiseksi ostan itselleni kahvikupin, josta juon kahvia töissä. Tällä hetkellä kuppeja on siellä kolme: viime kesänä Australiasta ostettu, tammikuussa Roomasta tuotu ja vuosi sitten Ateenasta tuotu. Pienet kahvit juon Roomasta tuodusta skootterikupista ja kunnon kahveihin olen viime päivinä käyttänyt Australiasta tuotua kuppia.

Eli siis en. 

6.  Sex??? :-DDD

???

7.  Oletko onnellinen?

Taidanpa olla! Mitä muuta voisi elämältään toivoa? Luotettavat ja ihanat vanhemmat, jotka kasvattivat vahvaksi, itseensä luottavaksi ihmiseksi. Kaksi jo aikuista poikaa, jotka varmasti vähitellen itsenäistyvät ja pääsevät kiinni omaan elämään. Joista toinen jo työelämässä, toinen vielä hankkimassa valmiuksia aikuisen elämään armeijassa. Hyvä työpaikka, jossa mainiot työkaverit. Muutama luotettava ystävä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut!  

8.  Mitä kaipaat?

Vaikka onnellinen olisikin, sitä toivoo elämässä aina vähän muutosta ja kehitystä. Minulle kehitys olisi pieni talo (tai mökki) jostain vähän syrjemmässä. Talon tiluksilla olisi muutama pieni mökki, joista pojat voisivat rakentaa itselleen rentouttavat vapaa-ajan paikat. Ja ihan luksusta olisi, jos joskus vielä saisi tuntea pienet kädet kiertyneenä mummon kaulan ympärille.    

 

9. Mitä teet kun kesä koittaa?

Nautin auringon paahteesta ja valosta! Lomasta ja matkoista!

Kesä on sitä aikaa, jolloin ollaan liikkeellä, käydään kesäkaupungeissa ja liikutaan ulkona vapaasta nauttien. 

10. Joulu vai juhannus? 

Juhannus. Ehkä siksi, että silloin on kesä, lämmin, valoisa ja aurinkoinen

Joulu on omalla tavallaan hyvää aikaa, mutta talven kylmyys ja pimeys saavat liputtamaan Juhannuksen puolesta

11. Oletko hyvä laskemaan, ...edes yhteentoista?  ;D  

Tähän saakka olen laskutaidollani pärjännyt. Jos ei pää riitä, otetaan avuksi kännykän tai tietokoneen laskin. 

***

Tämän haasteen säännöt ovat seuraavat: 

Vastaa saamiisi kysymyksiin,
keksi uudet 11 kysymystä ja haasta 11 blogiystäväää vastaamaan niihin
ja keksimään puolestaan uudet 11 kysymystä.

Haastan siis kaikki blogini seuraajat vastaamaan samoihin kysymyksiin!

Luovutettu Karjala - matkareitti kartalla

Vanhempani kävivät luonani Helatorstain kirkkokahveilla (eivät kuitenkaan saaneet kahvia...) ja äitini sivisti minua kertomalla netistä löytyvän sivuston, jossa näkyvät luovutetun karjalan kartat ja paikkojen nimet niinkuin ne olivat luovutettaessa.

Olen odottanut kesäkuun alun Karjalanmatkaa innolla, mutta minua on vähän häirinnyt se, että en ole pystynyt katsomaan matkareittiä kartasta ja olen ollut vähän ulkona siitä, mihin sitä oikeastaan ollaan lähdössä. Googlen kartassa on paikkakunnat venäjänkielisinä ja matkaohjelmassa vanhat suomenkieliset paikat... pattitilanne!

Tänään on tämä epämiellyttävä tilanne saatu korjattua :-) ja olen pystynyt piirtämään karttaan suurinpiirtein -reitin neljän päivän matkastamme:

Karjalan matkan reitti

Rajan ylitämme Imatralta ja jatkamme siitä Antrean kautta Viipuriin.
Ensimmäisen yön vietämme Viipurissa.
Toisena päivänä lähdemme ajamaan Muolaan, Valkjärven, Rautun ja Pyhäjärven kautta Käkissalmeen, jossa vietämme toisen yömme.
Kolmantena päivänä ajamme Käkisalmesta Laatokan rantaa ylös Sortavalaan, Harluun ja Impivaaraan. Yön vietämme Sortavalassa.
Viimeisenä aamuna käymme Valamossa katsastamassa luostarin. Koti-suomeen ajamme Ruskealan kautta.

Omalta kannaltamme matkan tärkein paikka on Harlun Hämekoski. Siellä on äitini lapsuudenkoti. Kotitaloa ei enää ole, mutta lapsuuden maisemat sieltä vielä löytyvät. Äitini ehti käydä Hämekoskella kertaalleen silloin, kun kotitalokin oli vielä tallessa, mutta toisella matkakerralla taloa ei enää ollut ja tienoolla osattiin kertoa sen palaneen.

Harlu. Mustalla rengastetulla alueella on äitini kotitila

Matkasuunnitelmassa bussimme kulkee Harlun Läskelään, mutta siitä se jatkaa Impilahden puolelle. Bussilla emme Hämekoskelle pääse, koska matkalle osuu silta, josta pääsee juuri ja juuri henkilöautolla yli. Bussilla sinne ei ole mitään asiaa.
Tällaista reissua emme kuitenkaan tee vain päästäksemme 10 km:n päähän määränpäästä. Otamme siis varmasti Läskelästä taksin ja ajamme Hämekoskelle sillä aikaa, kun muu porukka käy Impilahdessa. Vietämme aikaa Hämekoskella ihan rauhassa ja palaamme joko bussin tai taksin kyydissä Sortavalaan illalla.

Muutama viikko pitää jaksaa vielä odottaa, sitten pääsemme matkaan :-)

Valokuvatorstai - haaste 247

Tämän pyhäpäivän valokuvatorstai "Ota kuva kasvista tai kasveista lähellä tai kaukana." on aiheena hyvin ajankohtainen ja viimeiset viisi postaustani olisivat käyneet aiheeseen ihan yhtä hyvin kuin tämä.

 

Kasvi-aiheiseen valokuvanäyttelyyn voi käydä tutustumassa vielä huomisen päivän aikana Sellon kirjastossa.  Jos ei huomenna ehdi, niin pääkaupunkilaiset voivat tutustua näyttelyyn vielä syksyllä Villa Elfvikissä.

Valokuvatorstain kasvit löytyvät täältä

Matkalla maailman ympäri

Tänään työpaikan kahvihuoneessa lojui pöydällä Ilon kautta -blogin Norkun tuoma Tammen katalogi tämän kevään uutuuskirjoista. Sitä selatessani silmiini osui Merja Mähkän kirja "Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois". 

Kirjassaan Merja kertoo vuonna 2009 tehdystä päätöksestään lähteä kiertämään maailmaa ja mitä tuosta päätöksestä seurasi. Tavoitteena oli kiertää puolentoista vuoden aikana niin monta maata kuin mahdollista. Matkansa aikana Merja kirjoitti myös blogia  Sata maata.


Tilasin kirjan tänään ja sitä odotellessa kuluu varmasti aika mukavasti blogiin tutustuessa :-)