Vuosi sitten lähetin poikani armeijan harmaisiin ja ihmettelin kodin tyhjyyttä viikoilla. Viikonloppuisin pojat kotiutuivat ja täyttivät päivät iloisella armeijajutustelulla.
Nuoremmaiseni meni armeijaan selvästi liian nuorena, joten taival loppui viiden viikon päästä ja kotiin saapui poika, joka ilmoitti jatkavansa palveluaan siviilipalvelussa.
Vanhempi pojistani pyrki peruskoulutuskauden (alokasaika) jälkeen kuljetuspuolelle ja sinne pääsikin. Kaupunkisotaharjoitusten ohessa pasikuskina poika suoritti B-kortin kakkososan, C-kortin ja sai vielä ammattiajoluvankin. Eipä mennyt vuosi hukkaan siviilielämääkään ajatellen. Sai armeijasta varmasti roppakaupalla muitakin tärkeitä taitoja ja ison joukon ystäviä. Hieno suoritus!
Tänään on se päivä, kun tuo 362 päivän palvelus on loppuun suoritettu. Iloiset kuvat siviilivaatteisista pojista on jo nähtävillä sosiaalisessa mediassa (fb) ja pojat ovat Santahaminassa valmiina lähtemään koteihinsa!
Onnittelut kaikille tänään palvelunsa päättäville ja tervetuloa kotiin, Oma Poika!
ja vielä ps. kuopus on kasvanut vuoden aikana niin, että päätti syksyllä jatkaa aseellista palvelua. Hän lähtee toistamiseen Vekaranjärvelle maanantaina. Äiti laittaa kotona kädet ristiin ja uskoo pojan selviävän tästä toisesta koitoksesta kunnialla loppuun saakka :-)