Korfu 21.8.12: Retki Albaniaan

Kello on taas soimassa aikaisin aamulla. Tänään suuntana on tämän vuoden neljäs uusi maa Albania (aikaisemmin Italia, Vatikaani ja Venäjä).

Bussi lähtee 8:15 veneen pysäkiltä ja ajaa muutaman pysäkin kautta satamaan. Odottelemme hetken passijohossa kunnes pääsemme kansainväliselle puolelle. Suuntaamme suoraan laivaan taxfree-liikkeiden ohi, jotta saamme matkalle hyvät paikat. Laiva on sama kuin sunnuntaisella Paxos-Parga -retkellä.

Laiva lähtee tyynelle merelle klo 10 ja matka-aika Albaniaan on noin 1h 15min. Laivamatkan aikana koitamme selvittää, sissä kohdin Korfun rantaviivaa mikäkin kylä on ja pääsemme mielestämme aika hyvään lopputulokseen. Albanian rantaviiva näkyy koko matkan, ainoa epäselvä asia on se, missä kohdin rantaudumme.

Saranden kaupungissa on meille satamapaikka ja 4 bussia odottelee meitä saapuviksi. Pienen sählingin jälkeen mekin saamme englanninkielisestä bussista paikat ja retki voi alkaa. Oppaita bussissa on 3, yksi puhuu englantia, toinen ranskaa ja kolmas bulgariaa. Opas kertoo maan värikkäästä historiasta, hyvistä ja huonoista ajoista. Hän on itse sitä ikäluokkaa, että muistaa 60-70 -lukujen vaikeat ajat. Asukkaita Albaniassa on noin 4 milj., pääkaupungissa Tiranassa heistä asuu miljoona. Aiemmin elanto on saatu maasta, mutta nyt yhä useampi muuttaa kaupunkiin helpomman elämän toivossa.

Bussi lähtee Sarandesta kohti Butrintin rauniokaupunkia. Saranden läpi ajettaessa huomaa selvästi, että kadut alkavat jäädä liian kapeiksi nykyliikenteen tarpeille. Tässä vanhassa kaupungissa talot on rakennettu lähelle toisiaan ja tiet ovat kapeita. Automäärän (=mersujen) lisääntyessä liikennekaaos taitaa olla jatkuvaa. Butrintiin ajettaessa tie on välillä loistokunnossa ja välillä kuoppaista kuin perunapelto. Uutta tietäkään ei ole tehty leveäksi, ilmeisesti käytössä olevilla rahoilla saadaan tehtyä pidempi matka kapeata tietä, joten leveyteen ei panosteta.
Saranden kaupungissa on vielä paljon keskeneräisiä talojakin. Opas kertoo, että talon rakentaminen saattaa Albaniassa kestää kymmenenkin vuotta rahapulan vuoksi.

Kierrämme Butrintin  rauniot ryhmässä ja kiipeämme "yläkylään". Opas kertoo eri aikakaudelta olevista kerroksista, joita alueelta on kaivettu esiin. Kaivaukset ovat vielä kesken eikä tiedetä, mitä esim. vuoren päältä / rinteiltä löytyy...

Rauniot olivat näyttävät, mutta ihan ykköset olivat nuo kaiteet :-)

Alas tultuamme todistamme surullista näkyä: äiti istuu itkevän lapsen kanssa kadun reunalla käsi ojossa. Ravintolan edessä pienet pojat myyvät käsirenkaita eurolla. Osa matkalaisista ostaa ja osa ei. Itse en osta pojinta mitään. Kun olemme siirtyneet takaisin bussiin, saamme todistaa, kuinka äiti kerää myyjäpojilta rahat pois ja antaa pienelle sylilapselle vettä. Rahat sujahtavat sievään pinkkiin käsilaukkuun. Näytös on tältä osin ohi, lapset viettävät vapaa-aikaansa ennen seuraavia busseja, jolloin kierros alkaa uudelleen. Tuntuipa pahalta, kun näki, millaisen mallin vanhemmat siinä antoivat lapsilleen elämästä... Mieleen tulee myös Kap Verdestä oppaan sanat: "Älkää antako pienille lapsille rahaa, vaikka he sitä pyytäisivätkin. Mikäli he saavat rahaa, eivät he mene kouluun eivätkä saa koulutusta. Kuka huolehtii näistä lapsista sitten, kun he kasvavat isommiksi eivätkä olekaan enää suloisia pieniä lapsukaisia, joille turistit antavat euron silloin, toisen tällöin ? "

Butrintista ajamme ruokapaikkaan maalle, tai ainakin se siltä tuntui, kun kapeita, mutkaisia ja kuoppaisia teitä sisämaahan päin ajoimme. Ruokapaikka oli viihtyisän näköinen puiden varjostama ravintola pienessä kylässä. Ruoan valmistusta pitää albanialaisten vielä opetella, mikäli aikovat jatkossa saada tuloja turismista ... oliivit esimerkiksi oli varmasti tuotu pöytään suoraan puusta, niin pahalta ne maistuvat :-)  Ruokapaikan pihalle oli rakennettu hieno lampi, joka on limainen ja haiseva. Minkäänlaista kierrätystä ei vedessä ollut ja senhän tietää, kuinka siinä käy...

Eihän se pahalta näytä, mutta olisittepa maistaneet ... :(

Ruokapaikasta ajamme takaisin Sarandeen, saamme puoli tuntia vapaa-aikaa kaupungissa ennen laivalle ajoa. Puolessa tunnissa ei pitkälle ehdi, joten istahdamme lähikahvilaan kokikselle. Olemme nähneet tarpeeksi Albaniaa: aasit ovat muuttuneet mersuiksi ja vanhat maalaiskylät kaupunkimiljööksi. Vanha, riutunut Albania alkaa olla historiaa ja maa nousee varmasti jollain aikataululla samalle tasolle naapurimaiden kanssa, mikä ei tosin paljoa vaadi kreikan nykytilanne huomioon ottaen :-) 

Kotimatka laivalla kestää taas 1h 30 min, joten hotellilla olemme puoli kahdeksan aikoihin. Suihkun kautta syömään. Tämän iltaiseksi ravintolaksi valitsemme Aries Tavernan. Ravintolassa on kaksi tarjoilijaa, jotka tarjoilun ohessa hoitavat kreikkalaisen tanssin esitykset ja tulishown. Oivallinen paikka, kun haluaa kerralla nähdä kunnollisen kreikkalaisen tavernan, syödä maistuvaa paikallista ruokaa, ja katsoa ja ehkä osallistuakin kreikkalaiseen tanssiin.Tänne voisi tulla uudestaankin ja viipyä pidempään, mutta päivä on ollut pitkä ja huomenna odottaa saarikierros, joten ei auta muu kuin lähteä kohti hotellia ja nukkumattia.

Korfu 20.8.12: Barbati

Herätys aamulla klo 8. Silmät niin turvoksissa eilisestä tuulesta ja auringosta, että niitä tuskin saa auki. Ystävä on jo kahvinkeitossa, kun kömmin ylös sängystä. Aamupala, aurinkorasva ja suoraan bussipysäkille, josta lähtee klo 9.20 vihreä bussi pohjoiseen.
Matka ei kestä kauaa ja bussi jättää meidän Barbatissa ylös kylään. Käymme kaupassa ja laskeudumme alas rantaan.

Ranta on siisti ja hyvin hoidettu pikkukiviranta.  Otamme kaksi petiä ja varjon (6€) ja käymme nautiskelemaan auringon lämmöstä ja rannan äänistä.

Rannalla kulkee kiinalaisia hierojia ja päätän ottaa jalkahieronnan. Onpa rentouttavaa... Auringon säteet kuvastuvat kirkkaasta merivedestä. Mieleni alkaa tehdä uimaan! Onkohan vesi lämmintä vai taas liian kylmää minulle? Varovasti työnnän varpaani aaltoihin ja vesi tuntuu lämpimältä! Ihanaa! Voin mennä uimaan :-) Vesi on todella kirkasta ja ranta siisti, joten missä sitä saisikaan paremmin rentouduttua kuin täällä!

Kesävarpaat vol 2

Nälkä herättää haaveista takaisin todellisuuteen. Otamme muutaman askeleen ja olemmekin rantaravintolassa. Kreikkalainen salaatti maistuu hienosti kuumuudessa.

Palaamme takaisin pedeillemme ruoan jälkeen. Uimme ja palvomme aurinkoa vuorovedoin. Italialainen "oopperalaulaja" aloittaa konserttinsa merisellä areenalla. Ihmiset kuuntelevat ja katselevat toisiaan hymyillen. Näyttää, että kaikilla on selvästi rento olo! 

Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää
kun maailma lainaa kaikkein kauneintaan
Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää
kun maailma antaa kaikkein parastaan

Tänään ei kukaan seisauttanut kelloja, joten keräämme kamppeemme, kiipeämme ylös kylään ja istahdamme ravintolaan, jossa on upeat näkymät kylään ja merelle.

Bussi vie meidät takaisin Gouviaan. Ilta kuluu normaaleissa etelän rutiineissa: suihkua, ruokailua (S.O.S restaurant, ruoka ihan hyvää, mutta henkilökunta liian kohteliasta), kaupoissa kiertelyä ja yleistä hömpötystä.

Hotellille palatessamme menemme pieneksi hetkeksi parvekkeelle istuskelemaan. Nurmikolla kaukana seuraavien talojen pihoilla liikkuu kissaperhe. Valkoinen äiti ja värikäs sekä valkoinen pikkukisu. Ystävä kutsuu kissoja "kis kis", emmekä ole koskaan nähneet kissojen tulevan ihmisen luo niin lujaa, kuin nämä kissat meidän luoksemme juoksevat. Pennut ovat selvästi vieroituksessa, koska emokissa sähisee niille, kun ne yrittävät päästä nisälle. Nälkäisiä ovat varmasti ja luulevat  meillä olevan heille makupaloja tarjolla. Iso kissa hyppää ketterästi parvekkeelle ja käy oven eteen makaamaan. Valkoinen pieni kissa jää maukumaan pihan puolelle, mutta värikäs pentu onkin neuvokas. Se etsii sopivan paikan ja kiipeää varmasti ensimmäistä kertaa parvekkeelle. Ja käy sohvalle makaamaan :-) Ihania pikku otuksia!

Kissat lähtevät, kun huomaavat eväät laihoiksi ja meidän on mentävä ajoissa nukkumaan, koska huomenna on aikainen lähtö retkelle Albaniaan.

Korfu 19.8.12: Paxos ja Parga

Sunnuntai-päivälle olemme varanneet risteilyn Paxoksen saarelle ja Pargaan. Bussi noutaa hotellin edestä klo 8.15, joten tänäänkin on noustava ylös aikaisin. 

Bussi vie meidät Korfun satamaan, jossa Georgia-laiva jo odottaakin. Osallistumislappusten täytön jälkeen pääsemme sisään laivaan ja etsimme itsellemme aurinkoiset paikat. Sellaiset löytyvät laivan keulasta. Olen käyttänyt koko matkan ajan 30:stä aurinkoöljyä ja siihen meinaan tänäänkin luottaa. Normaalisti ihoni palaa helposti auringossa, mutta tämän kesän olen syönyt Karoteenitabletteja ja niistä näyttää olevan hyötyä. Tähän mennessä en ole palanut lainkaan!

Meri on tyyni, kun matkaamme Paxoksen kauniille saarelle. Satamassa on suhteellisen ahdasta ja paljon laivoja liikkuu suuntaan jos toiseenkin. Ihme ja kumma kukaan ei törmää kehenkään, mitä nyt muutama ankkuri jää kiinni toisten laivojen kiinnitysköysiin :-)

Meillä on muutama tunti aikaa tutustua Geoksen kylään. Täällä, kuten Korfullakin, arkkitehtuuri on saanut vaikutteita Italiasta, talot on maalattu pastellinsävyin ja niissä on harjakatot.

Tänään syömme kreikkalaisen salaatin rannan tavernassa, emmekä pety täälläkään. Jostain syystä (ehkäpä kuumuus) ei päiväaikaan tee mieli syödä lämmintä ruokaa, salaatti mehun kanssa riittää mainiosti. Tarpeellinen määrä nestettä on kuitenkin juotava, jotta nestetasapaino ei pääse järkkymään.

Näyttää olevan muuallakin ankkoja...

Roska-auto :-)

Taverna oikealla

Paxokselta lähdemme kohti Pargan kylää manner-Kreikkaan päin. Matka-aika sinne on reilut puoli tuntia ja istumme sen peräkannella varjon alla. Auringossa on vietetty koko päivä, joten nyt on paras pitäytyä hetki varjossa. Laivan sisätiloihin emme kuitenkaan halua mennä!

Parga yllättää kauneudellaan. Olin kuvitellut sen suureksi kaupungiksi, josta löytyy vain pieni historiallinen keskusta. Kuinka väärässä sitä voikaan olla! Jo rantapoukamaan sisään ajettaessa maisema hivelee silmää. Voi kun saisinkin tämän kauneuden vangituksi kameran kennolle!

Kaunista...

Rantauduttuamme ihastelen vielä kaupunkia alhaalta päin, kun ystäväni sanoo, että menemme kahville Venetsialaiseen linnoitukseen, joka sijaitsee ylhäällä vuorella. En uskonut meidän ehtivän niin pitkälle muutamassa tunnissa, mutta ystävä vakuuttaa, ettei matka ole kovinkaan pitkä.

Kiipeämme kapeita kujia pitkin ylöspäin. Kurkimme kauppoihin ja tuoksuttelemme tavernojen tuoksuja. Mieleni tekee Fish Spahan, johon aika ei tällä kertaa riitä. Portaita on paljon, mutta matkan varrelle osuvat maisemat saavat matkan tuntumaan lyhyeltä. Pian olemmekin jo linnoituksella, josta maisema on mahtava! Turkoosi meri ja pinjapuiden vihreys yhdisteltynä pastillinsävyisiin taloihin on maisema vertaansa vailla. Tänne haluan tulla vielä toisen kerran ihan ajan kanssa!

Linnakkeen Cafeteriassa otan taas jo tutuksi tulleen appelsiinimehun ystävän virkistäessä itseään drinkillä.  Seuraavassa pöydässä istuu erään kaverini kaksoiskappale. Jos hän ei puhuisi tanskaa, voisin olla varma, että hän on Eki! Täytyykin kysäistä häneltä, mitä teki Pargassa vieraan naisen kanssa elokuussa :-)

Aika kuitenkin rientää, joten on pakko lähteä takaisin laivalle. Kotimatka on suhteellisen pitkä ja olemme Korfun satamassa seitsemän maissa. Päätämme mennä suoraan syömään, jotta pääsemme järkevään aikaan unten maille. Ruokapaikaksi valitsemme Romeos:in uudestaan, koska kamera ei ollut ensimmäisenä iltana mukana ja halusin muutaman kuvan kotiinviemisiksi Romeosista.

Korfu 18.8.12: Kassiopi

En herää yöllä kertaakaan, havahdun vasta kun kello soi. Ystävälle makuuhuoneen lämpö on ollut liikaa ja hän on siirtynyt jossain vaiheessa olohuoneen puolelle nukumaan. Olohuoneessa on huoneiston ilmastointi, joten se pysyy vähän vilpoisampana, vaikkei ilmastointia kylmälle saakaan.

Ensimmäisen varsinaisen lomapäivän olemme päättäneet viettää Kassiopissa, pienessä kalastajakylässä saaren pohjoispäässä. Bussi Kassiopiin lähtee Korfun kaupungista klo 9, joten se on hotellimme kohdalla noin klo 9.20.

Korfun kaupungista kulkee kahden tyyppisiä busseja. Siniset bussit ovat lähilinjan busseja ja vihreät kaukobusseja. Lähilinjalla pääsee Dassiaan saakka, mutta jos haluaa siitä eteenpäin, tulee ottaa vihreä "kaukobussi".

Suuntaamme siis pohjoiseen. Mutkitteleva vuoristotie kulkee välillä rannan tuntumassa meren pinnan korkeudella, välillä korkealla vuoristossa. Maisemat hivelevät silmiä ja ensimmäisen kerran tällä matkalla mieleni tekee ottamaan kuvia. Bussilla kun matkustamme, ei kuvan ottaminen ole kuitenkaan mahdollista. Vihreitä busseja kulkee harvakseltaan (seuraava bussi lähtee Korfun kaupungista klo 11), joten bussista poishyppääminenkään ei onnistu, joten tyydyn istumaan penkilläni ja nautin maisemista.

Kassiopin kylä on kasvanut pienestä kalastajakylästä suuremmaksi lähinnä turismin kannattamana, mutta on siitä huolimatta säilyttänyt sievän luonteensa. Bussi vie meidät keskusaukiolle, joka on kuten keskusaukiot kreikkalaisissa kylissä yleensäkin: huomaamaton, mikäli et tiedä olevasi keskusaukiolla :-)

Suuntaamme ensin satamaan. Satamassa on yllättävän vähän pieniä kalastusveneitä, enemmän näyttäisi olevan suurempia moottoriveneitä. Joku vanha, pieni vene sentään löytyy
   

Lämpö on noussut aamun lukemista korkeuksiin, joten istahdamme rantabaariin ja otamme juomat. "Fresh orange juice":n tilaaminen käy jo sujuvasti. Ravintolanpitäjän pieni poika sulostuttaa seurallaan ja pääskyset lentävät ympärillä. Kreikkalainen musiikki kruunaa tunnelman...

Suuntaamme kauppojen kautta takaisin ylös keskusaukiolle ja siitä eteenpäin rannalle. Rannat täällä koillis-korfussa näyttävät olevan pikkukivirantoja, joista saan nyt ensimmäistä kertaa enemmän tuntumaa. Omassa hotellinrannassamme ei ole juurikaan aaltoja, joten merenpohja on limainen. Täällä sensijaan aallot huuhtovat kiviä, jotka hioutuvat pyöreiksi ja pysyvät puhtaina levistä. Jostain syystä en mene täällä uimaan, vaikka ilma on kuumaa ja vesi tarpeeksi lämmintä.

Tämänpäiväinen kreikkalainen salaatti syödään rantabaarissa.  Kylläisenä jatkamme vielä hetken auringon palvontaa ennenkuin lähdemme takaisin keskusaukiolle. Busseja Korfuun päinkään ei mene päivän aikana montaa, joten haluamme varmistaa pääsymme klo 16.15 bussiin.

Tällä kukalla on jo kausi ohi

Väriäkin löytyi

ja tällainen kummajainen. Näitä näkyi saarella muuallakin

Hotellille päästyämme käymme vielä hotellin omalla rannalla kurkkaamassa, olivatko eilen tavatut lintuset vain vierailulla vai hotellin vakioasukkaita. Vakioasukkaita näyttivät olevan:

Jatkamme päivää normaalein etelän rutiinein: suihkun jälkeen syömään. Vuorossa on seuraava ravintola kylään päin ja se sattuu olemaan Bella Mamma. Mamma näytti viettävän aikansa laskutuksen puolella ja oli laittanut Papat heilumaan tarjoilupuolelle. Hienosti selviytyivät urakastaan, olimmehan edelleen Gouvian hiljaisella puolella. Ruoka näyttäisi olevan täälläkin kreikkalaista laatutavaraa, joten nälkää emme varmasti tällä reissulla tule näkemään :-)

****
Alla vielä Korfun Koillisosan kartta, josta selviävät paikatja ehkä vähän etäisyydetkin.

Korfu 17.8.12: Gouvia

Tänä "aamuna" ei tarvittu kelloa, koska nukkumaan ei ehtinyt ollenkaan :-) Lentokentälle on lähdettävä ennen puoli neljää ja koska matkavalmistelut jäivät "vähän" viimetinkaan, meni yö pakkaillessa ja ruokia kotiväelle laitellessa.

Pojan kyydissä ystävän kautta lentokentälle, lähtöselvitys, turvatarkistus (taas piippasin, kun unohdin lasit päähän...), rahat automaatista, pieni aamupala ja koneeseen. Norvegianin lento Korfun kentälle oli tasainen ja sujuva, ja perillä melkein puoli tuntia ennen määräaikaa. Finnmatkoilta oli varattuna hotellikuljetus, joten pääsimme sujuvasti myös kohteeseen, Gouviaan Helion Resortiin.

Koska edellinen yö meni valvoessa eikä koneessa nukkuminen onnistu vieläkään, menee ensimmäinen päivä lepäillessä ja Gouvian kylään tutustuessa. Onneksi mitään ihmeellistä ei tälle päivälle ollut suunnitelmissakaan. Kamerakaan ei ole vielä esillä, joten saapumiskuvat tällä reissulla on kokonaan ottamatta. Onneksi aikaa kuitenkin vielä on, joten eiköhän lomakuvia ehdi ihan tarpeellisen määrän ottamaan.

Korfulla on tähän aikaan vuodesta yleensä ilmat alkaneet jo vähän viiletä. Säätiedotusten mukaan meilläkin pitäisi olla puolipilvistä, mutta hattaraakaan ei taivaalla näy. Aurinko paistaa, lämpöä on riittävästi (mittareitahan etelän maissa ei yleensä näe missään) ja aika kuluu mukavasti lepotuoleilla maatessa ja meressä uidessa.  Kyllä! Täällä vesi on minullekin sopivaisen lämmintä!

Ensimmäinen kreikkalainen salaatti nautitaan hotellin allasbaarissa. On se vain niin ihmeellistä, kuinka hyvältä salaatti täällä maistuu. Ainekset ovat saaneet kasvaa auringossa kypsiksi asti ja maku on sen mukainen. Kreikkalainen oliiviöljy salaatissa ja appelsiineista juuri puristettu mehu viimeistelevät kevyen lounaan.

Hotellihuoneistomme on kaksio, jossa mahdollisuus ruoan laittoon. Perinteisesti aamupala laitetaan itse, mutta muu ruoka käydään nauttimassa "ulkona", täällä ihan kirjaimellisesti! Illan tultua päätämme aloittaa ravintoloihin tutustumisen ensimmäisestä vastaan tulevasta ravintolasta, joka Gouviassa sattuu olemaan nimeltään Romeos :-)

Auringon laskiessa pimeä tulee etelässä nopeasti, joten on aika mennä nukkumaan ja keräämään voimia huomista päivää varten. Tänään ei ole varmastikaan vaikea saada Nukkumattia kiinni!

Korfu 17.-24.8.12: lähtötunnelmissa

Niin se kesä vain meni ja huomenna on viimein aika lähteä nauttimaan etelän auringosta Kreikan Korfulle. Varasimme matkan talvella, kun selvisi, että en pysty lähtemään maaliskuussa jo varatulle Thaimaan matkalle. Matkaa on siis odoteltu aika pitkään, mutta hyvin odotuksen on jaksanut, kun välissä on ollut muutama muu reissu :-)

Huomenna aamulla suuntaamme siis Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta kone lähtee klo 05.50. Korfun lyhyelle kiitoradalle laskeudumme 09.20 ja siitä on noin puolen tunnin matka hotellille Gouviaan.

Perjantaipäivä jää näinollen melkein kokonaiseksi lomapäiväksi, jonka meinaamme viettää rannassa auringosta ja altaasta nauttien. Ensimmäiset kreikkalaiset salaatit syömme varmasti jo päivällä ja illan pimetessä lähdemme kylille katsomaan, löytyisikö sieltä mukavaa ruokapaikkaa.

Lauantaina suuntaamme Kassiopin kylään omatoimiretkelle. Sunnuntaina osallistumme matkanjärjestäjän "Paxos ja Parga" -retkelle. Maanantaina vietämme lepopäivää. Tiistaina suuntaamme Albanian retkelle ja keskiviikkona Korfun saarikierrokselle. Torstain lepäämme Gouvian kylässä ennen perjantain kotimatkaa.

Emmeköhän saa näistä hyvät ainekset rentouttavaan lomaan.