LuontoKuva -kurssi

Lomani aloitin työväenopiston LuontoKuva-kurssilla. Työväenopiston kurssien arvostus on joskus ollut vähäistä, mutta oikeasti niitä kannattaa käydä! Ainakin tämä kurssi oli jokaisen euron arvoinen, jonka siihen kurssimaksuna sijotin.

Kurssilla katselimme erilaisten taiteilijoiden kuvia valokuvaamisen alkuajoista aina digikauteen asti.

Kuvia katsellessa ja tarinoita kuunnellessa tulin siihen tulokseen, että kyllä meillä nyky-kameran käyttäjillä on helppoa. Näemme tuotoksemme heti, voimme tehdä tarvittavat korjaukset (joko kuvauspaikalla tai kuvankäsittelyssä) ja saamme valmiin kuvan esille netin kautta nopeammin, kuin kuvaajat ennenaikaan saivat kuvansa kehitystä varten postiin. Tai vielä ennen postin aikaa viettivät tuntitolkulla pimiössä kuviaan kehittäen.

En usko, että olisin itse koskaan lähtenyt harrastamaan valokuvausta, jos se tehtäisiin edelleen niinkuin tehtiin valokuvan alkuaikoina.

Keli ei oikein suosinut kurssin pitämistä tänä viikonloppuna. Lauantaina haimmekin kuvattavan materiaalin sisätiloihin ja otimme kuvat luokassa.

Alla muutamia poimintoja kurssin sadosta, jonka omasta kamerastani äsken löysin.

Mansikan kukka avautumassa

Mansikan kukka avautuneena kauneimmillaan

Sitten onkin jo marjan kasvattamisen vuoro

Punaista mansikkaa ei vielä löytynyt, joten kysäisin etanalta sunnuntai-päivän kelistä:

Etana, etana, näytä sarvesi, onko huomenna pouta?

Sunnuntaina nousimme pienestä sateenuhasta piittaamatta Friisinkalliolle. En ole tiennytkään, että näin lähellä on noikin korkea paikka, josta on hauska katsella ympärille ja koittaa paikallistaa eteläespoota.

Makrokauteni ei ole vielä päättynyt, joten etsin pieniä yksityiskohtia ja koitin saada niitä kuvaan tuulesta huolimatta. Joskus onnistuin ja joskus en :-)

Männyt olivat todella näyttävän näköisiä!

Suopursukin kukkii

Männyn kukinta

Kurssi oli antoisa ja meinaan mennä Lea Kömin kursseille jatkossakin !